3.6.2012

Kuinka vastaan haasteeseen


Sain Katjalta haasteen, kiitos siitä. Näillä sanoilla otan haasteen vastaan:

Lempiväri: Aikoinaan varmaan sininen (taivas, meri, järvet, siniset ajatukset), nykyisin houkuttaa keltainen tai kultainen: väri, joka tuo maailmaan valoa.

Lempieläin: Siili. Lapsena toin sellaisen silloin tällöin sisälle ja seurasin, kuinka se kynnet rapisten ja nenä tuhisten kipitti seinän viertä pitkin. Siilipoikueet ihastuttivat. Silloin niille vielä uskallettiin tarjota maitoa.

Lempijuoma: Raikas purovesi. Lapin vaelluksilla tuli ihastus veteen. Paremman puutteessa join järvi/lampivettä, mikä sai saksalaisen miehen ihmettelemään, voiko lampien vesiä Suomessa todellakin juoda. En taitaisi enää juoda lammesta, purosta kyllä.

Antaa vai saada lahjoja: Ennen saada, jossain vaiheessa kallistui antamisen puolelle, lapsen saamisella oli osuutta kallistumisen voimakkuuteen.

Lempikukka: Parvekkeella valoa tuova samettiruusu ; ikkunalla (mummon) pelakuu ; keväällä ne ensimmäiset: leskenlehti, valko- ja sinivuokko sekä eriväriset krookukset, myös kukkivat puut: kirsikka, tuomi ja omenapuu ; kesällä valkoinen lumme ja voikukka runsaana esiintyessään, myös rypsi/rapsi ; syksyllä kaikki, mitkä vielä jaksavat kukkia ; talvella jääkukat.

Lempikuvio: Valitsisin kolmion, mutta se on liian kulmikas. Joten valitsen maltillisesti ympyrän.

Intohimo: Kovin abstraktista, mutta: sielujen sympatia, kauneus, herkkyys, elämän voima ja yllätyksellisyys, luominen, luonnollisuus…

Lempinumero: Seitsemän. Koulun alaluokan hiihtokilpailussa sain rintaani numeron 7. Koulukaverini katsoi numeroani kateellisena ja sanoi, että epistä kun sain tuollaisen onnennumeron. Jaa-a sanoin. Vai oikein onnennumero. Sijoituin kilpailussa viimeistä edelliseksi. Siitä alkaen 7 on ollut onnennumeroni.

Seitsemän satunnaista faktaa itsestäni:

1. Taistelen kasautuvien lehti- ja kirjapinojen kanssa.2. Aloitan useita juttuja, mutta monet jäävät kesken.
3. Ajatukseni ovat kuvia ja niitä on paljon.
4. Tykkään maata olohuoneen karvalankamatolla enemmän kuin sohvalla
5. Välillä haluan ottaa itsestäni mittaa ja siinä sivussa kestän siitä mahdollisesti seuraavan kärsimyksen.
6. Minulla on taipumus idealisoida maailmaa, nähdä asioiden pyhyys ja satumaisuus, olen siis kaunosielu.
7. Elän asioita voimakkaammin yksin kuin seurassa, enemmän jälkeenpäin kuin tapahtuman hetkellä.

Vähintään kymmenen hyvää mieltä tuovaa asiaa:

1. Perhe ja ystävät.
2. Hiljentyminen ja omissa oloissa oleminen, myös perheenä.
3. Linnut ja niiden ensimmäiset säkeet keväällä.
4. "Keitetäänpä kahvit!”
5. Siivoaminen (sen lopputulos).
6. Lämpö ja valo silloin, kun se ei ole itsestäänselvyys (imeä auringon valoa ja lämpöä maaliskuussa ladon seinustalla, lokakuussa puiston penkillä, joulukuussa etelässä).
7. Ex tempore asiat: ystävä ilmestyy oven taakse, tavataan kaupungilla ja tekemisen suunta muuttuu.
8. Maailman katseleminen riippumattoperspektiivistä.
9. Musiikki, joka liikuttaa.
10. Kun kirjoittaa omasta ilosta käsin.
11. Antaminen, jakaminen.
12. Kun poika kiusoittelee hohottelemalla, esim. näyttämällä videon, jossa haukottelen silmät ummessa ja poika työntää sukkapallon avoimeen suuhuni.
13. Kun vaimo rapsuttaa ja kyhnää likellä tai iholla.
14. Kun olen tässä.

Jatkan haastetta eteenpäin avoimena. Sinä, joka tunnet haasteen omaksesi, ota haaste vastaan ja tee siitä sinun näköisesi

3 kommenttia:

  1. Itse itseäni kommentoiden:

    "Elän asioita voimakkaammin yksin kuin seurassa, enemmän jälkeenpäin kuin tapahtuman hetkellä."

    Kirjoittamisen jälkeen tämä tokaisu jäi minua vaivaamaan. Aikani sitä tuumailtuani tulin siihen tulokseen, että se on uskomus. Näin on joskus ollut ja luulin, että on vieläkin. Ja toki tätä vieläkin tapahtuu. Kuitenkin suurimmat elämykset ovat yhdessä toisten kanssa koettuja. Muutan tämän kohdan seuraavaan muotoon:

    "Kaikkiin elämäni käännekohtiin on vaikutanut joku toinen ihminen."

    VastaaPoista
  2. Sorry, tekstin muotoilut olivat pielessä. Osa tekstistä näkyi joillakin selaimilla mössömäisenä. Nyt toivottavasti kunnossa.

    VastaaPoista
  3. Kiitos, Ari, kun vastasit. Löysin paljon tuttua!

    Tuo mitä kommentoit itse, on kaksipiippuinen juttu. Olen valmis allekirjoittamaan tuon uskomuksen, silti mieluusti jaan toisen kanssa (kerron tai kirjoitan ja usein juuri silloin asia saakin sen toisen merkityksensä, tavallaan merkitys siis kertautuu).

    VastaaPoista