31.8.2016

Kesäruno 7


Aamuni keinussa alkaa maanläheisesti
kuuntelen kahta kuivakasta laulajaa:
epävireinen varis ja nariseva rääkkä
ja lasisiipinen istahtaa nenäni kummulle

Seuraansa ei tule valita
ja siitä alkaa elämän polyfonia


Kiitos varis riipaisevasta runostasi
kuinka vaikea kesäinen lapsuutesi on ollut
Kiitos ruisrääkkä paljastuksistasi
kuinka painostavaa on piilotella
ja koettaa löytää pöheiköstä kumppani
Ja kiitos lasisiipinen kun valitset
maailman nenänpäistä tämän vinon

29.8.2016

Kesäruno 6


On sama missä sitä on
jos vain on rauha sisällä
Ei se niin mene
ulkoinen ja sisäinen lomittuvat
et voi ristiä yhtä kättä


Tätä kokemaa ei ole kotiparvekkeella
rantakoivut suhisevat, ulpukat vilkuttavat
tiirat satavat järveen ja härkälintu mylvii
Kohtaan kaiken tämän tässä laiturilla
Olkoon tämä minun rukoukseni

27.8.2016

Kesäruno 5


Niin kauan kuin kipinä puuttuu
päiväni on karaokea ja kesäteatteria

Niin kauan kuin ulottuvuus puuttuu
päivissäni ei ole suuntaa, ei mehua


Niin kauan kuin ihme puuttuu
elämä on jatkuvaa pyhän odotusta

25.8.2016

Kesäruno 4


Vuoden alussa, loman alussa
syksyn alussa ja joka aamu
minun on herättävä itsessäni
On kaivettava auki saostunut uoma
aina Pangaean lähteille saakka

Täällä puut seisovat tammettuina
ja saniaiset vilkkuvat vihreää välkettä
Täällä syntyy lentoliskon huuto
ja vesi pulppuaa ulos ja yli
Täällä kipinät sytyttävät tuhoisia paloja
ja lämmin pimeys kietoo suureen syleilyyn


Ilman lähdettä vesi ummehtuu itseensä
ilman lähdettä minua ei ole muille
On vain kulmikas kumiseva peltimies
ja suunnaton kaiku haiku kaiku

21.8.2016

Kesäruno 3


Sade maalaa aamun akvarelliksi
pyyhkii pehmeäksi isolla pensselillä
Sateessa ilma, vesi ja maa kohtaavat
tänään tulen kanssa räiskien


Miksi me emme kohtaa toisiamme
miksi vesi ei löydä maan syliin
käsi kosketa kaipaavaa ihoa
miksi ilma jää kuivaksi välillemme
sana ei soita sisäistä sävelmää

Me emme näe sateen siunausta

me emme löydä ihmettä ihmisessä

20.8.2016

Kesäruno 2

aamun uinuva rauha
sataa sisääni
ikkuna on taivas
kahvinkeitin pitää porinatauon
kuin kaste tyhjyys tiivistyy
ei ole mitään ja kaikki on
mitään ei puutu
ihon imupaperi ei ime
eikä valu



14.8.2016

Kesäruno 1


Tänä kesänä vietimme vuokramökillä yhden viikon perheen kesken. Joka aamu aloitin päiväni pihakeinussa. Kuuntelin, katselin, tunnustelin. Ja kirjoitin runon. Tässä niistä ensimmäinen.



Varis vaakkuu kesäpäivän kokoon
se on viisas, osaa laskea viiteen
karkea ääni silittää pellon viljan
kampaa hiuksiini korpin kiillon

Tänään ripustan kotini pihan keinuun
katedraaliksi otan huojuvan kuusen
käki käy vannomassa kolme kertaa
tänään hyväksyn uskon ja valheet

Kuuntele, pääskynen livertää taukoamatta
katso, perhonen lentää suomuisin siivin
Ja kaiken yllä kesän raukea lämpö

Haalin rauhaa sisääni kuin hullu tietoa
olen ollut avoin haava ilman hoitajaa
syntinen etsimässä kadonnutta yhteyttä

6.8.2016

Kesä 2015 - TOP5 - Ja mitä siitä seurasi

Tämän kesän täyttymistä odotellessa muistelen hetken, mitkä olivat viime kesän TOP5-elämykset. Ja mitä niistä seurasi. Niistä kun ei tullut aikanaan kirjoitettua tänne mitään. Olimme vaimoni kanssa järjestäneet itsellemme 3 kuukauden vapaat töistä.

Camino

Ehdoton ykköskokemus viime kesältä oli viiden viikon kävely vaimoni kanssa rinkat selässä Pohjois-Espanjassa 19.5. – 22.6. Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitillä. Kävelymatkaa kertyi lähes 650 km.

Kävelyretki oli hieman uskalias: emme juurikaan harjoitelleet etukäteen eikä vaimoni ollut koskaan kantanut rinkkaa selässään. Mutta pienten alkusäätöjen jälkeen matka alkoi sujua hienosti ja Caminon henki alkoi tarttua meihin. Kuulimme matkalla hienon viisauden: ”You dont walk the Camino. Camino walks into you.” Ja tämä viisaus toteutti itsensä: pikku hiljaa, askel askelelta, Caminon henki tarttui meihin. Toki ”Caminon kävely sinuun” vaatii avoimin silmin kulkemista, vastoinkäymisten hyväksymistä ja valmiutta yhteistoimintaan muiden kulkijoiden kanssa.

Caminon voi kulkea omassa rauhassaankin, mutta minulle Caminon ydin on sen sosiaalinen elementti. Caminon kävelijät muodostavat ikään kuin yhden suuren perheen: kaikilla on sama fyysinen matka, kaikilla on kävelylle jokin tarkoitus, toisia autetaan, asioita ja tavaroita jaetaan. Puhalletaan yhteen hiileen. Siitä muodostuu Caminon henki.

Corpus Christi -juhlaan liittyvää katujen koristelua ja tämän kadunpätkän koristeluun osalllistuneet.

Saimme osallistua ruoan laittoon isommalle ryhmälle, saimme yöpyä kylässä jossa ei ole kauppaa eikä ravintolaa ja kaikki maksaa sen verran kun haluat maksaa, saimme koristella Corpus Christi juhlaa varten kylän pääkadun kukilla, saimme viettää yhden matkalaisen syntymäpäiviä kylän viinikellarissa, kävimme lukuisia henkeviä keskusteluja, saimme uusia ystäviä ja paljon muuta. En tiedä mitään muuta paikkaa, missä tällainen yhteishenki muodostuu kuin itsestään toisilleen vieraiden ihmisten kesken. Ja reitin loistavat järjestelyt ja ystävällinen paikallinen väki tukevat matkan tekoa.

Caminon henki jäi elämään meissä. Se on vaikuttanut moneen muutokseen. Sinne palataan. 
  
Interrail

Kakkoselämykseksi nostan vaimoni kanssa tehdyn Interrail-matkan heti Camino-kävelyn perään. Tulimme siis Caminolta kotiin junailemalla Euroopan halki kaksi viikkoa. Reittimme kulki Portugaliin, Espanjan halki Ranskaan, Etelä-Ranskasta Sveitsiin ja Itävaltaan ja sieltä Saksan halki Tanskaan, mistä lensimme kotiin.

Portugalissa kävimme tervehtimässä vanhaa Camino-kaveriani Fernandoa, jonka tapasin ensimmäisellä Caminollani viisi vuotta aiemmin. Tämä on yksi Caminon hienous. Saat uusia ystäviä. Ja vaikka emme Fernandon kanssa olleet yhteyksissä noiden viiden vuoden aikana, hän heti toivotti meidät tervetulleeksi, kun ilmoitin muuten vaan hänelle, että aiomme kävellä Caminon.

Bernina Express -juna sukeltaa tunneliin matkalla Alppien yli Sveitsistä Italiaan.

Reittimme muodostui muutaman kiintopisteen ympärille. Vaimoni halusi ehdottomasti ajaa junalla Alppien yli Sveitsistä Italian puolelle. Bernina Express –junalla tehty matka olikin unohtumaton kokemus. Toinen kiintopiste oli Saksan Kassel. Sinne menimme katsomaan pariskuntaa, jonka kanssa teimme yhdessä matkaa Caminolla muutaman päivän ajan.

Muita mieleenjäävimpiä muistoja junamatkalta olivat Itävallan kaunis kaupunki Salzburg sekä kuuma ja eloisa Köln, jossa oli värikästä katseltavaa, kun siellä vietettiin juuri isoa Pride-festivaalia. Kuumuus jäi myös mieleen. Koko kaksi viikkoa 30-35 asteen helle helli (tai moukaroi) meitä. Huippuna Kölnin 37 astetta. Kykenimme ulos kaupungille vasta illan tultua.

Junalla matkustaminen on mukavaa. Junailua voisi jatkaa rajatummassa muodossa, esim. tutustumalla Ranskaan tai Italiaan.

KonMari

Vietettyämme yhteensä seitsemän viikkoa poissa kotoa tullen toimeen vain niillä tavaroilla, jotka mahtuivat kahteen rinkkaan, totesimme että ihminen tulee hyvin toimeen vähemmälläkin tavaralla. Olin keväällä hankkinut KonMari-siivouskirjan ja luettuani sen ryhdyimme heti vähentämään tavaramääräämme.

Menetelmän mukaisesti kävimme kaikki tavaramme läpi tavaralaji kerrallaan: vaatteet, kirjat ja lehdet, paperit, käyttöesineet, sekalaiset tavarat, muistoesineet. Jokaisen (kyllä jokaisen!) esineen kohdalla tulee tunnustella kahta asiaa: tarvitsenko todella tätä tavaraa tai tuottaako se minulle iloa. Menetelmän mukaan kaikista muista tavaroista tulee luopua. Myöskään varastoja (siltä varalta että joskus tarvitsisin) ei tule pitää. Tällaiset tavarat voi hankkia sitten, kun niitä alkaa tarvita. Vaimolleni tuskallisin operaatio oli vaatteiden setviminen, minulle se, kun vähensin kirjojeni määrän puoleen entisestä.

Näistä puolet lähtee kiertoon.

KonMarissa on yhtenä keskeisenä ajatuksena, että jokaiselle tavaralle tulee olla oma paikkansa ja käytön jälkeen tavara laitetaan takaisin paikalleen. Näin sinun tarvitsee siivota tavarasi vain kerran elämässä ja sen jälkeen tavarat pysyvät omilla paikoillaan lopun elämääsi. Jos vain palautat ne käytön jälkeen takaisin.

Uhrasimme lomastamme pari kolme viikkoa kaikkien tavaroidemme läpikäymiseen. Mutta se kannatti. Raivauksen jälkeen on ollut todella vapauttavaa, kun kaapeissa on väljyyttä ja kodissa on vain tarpeellista tai iloa tuottavia esineitä.

Ylimääräisistä tavaroista eroon pääseminenkin oli hauska juttu. Jonkin verran heitimme tavaraa roskiin, mutta kaikki ehjät joko lahjoitimme tai myimme pois. Myimme tavaroita kaksi kertaa Hietaniemen kirpputorilla. Varsinkin jälkimmäinen näistä oli hauska kokemus. Opimme Caminolla, että yksi hinnoittelutapa on ”donativo”: maksat sen verran kun katsot tarpeelliseksi eli ostaja määrittelee hinnan. Kohtasimme anteliaita ostajia, jotka maksoivat enemmän kuin olisimme kehdanneet pyytää, hamstraajia jotka rahtasivat kotiin kassikaupalla kirjoja 50 centillä kappaleelta tai sellaisia jotka eivät pystyneet sanomaan haluamalleen tavaralle mitään hintaa. Kaikki myymättä jääneet tavarat lahjoitimme Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kirpputorille.

KonMari jatkuu vielä. Nyt on siivouksen alla sähköinen esineistö: tiedostot, sähköpostit, digikuvat, dia-kuvien ja VHS-videoiden siirto digitaaliseen muotoon.

Lohja

Oli ihana päättää kolmen kuukauden vapaa viikkoon suomalaisessa luonnossa. Olimme vuokranneet mökin Lohjansaaresta. Siellä nautimme luonnon kauneudesta yhdessä rantakäärmeiden, sisiliskojen, kuikkien ja muiden lintujen kanssa. Suurin ylläri oli rantakäärme, joka oli kerällä kaasugrillin sisällä, kun avasin kannen. Jätimme paistamatta!

Tänäkin kesänä, kuten melkein jokaisena kesänä sitä ennen, olemme vuokranneet mökin kesäisestä luonnosta nauttimiseen.



Muutos

Viidettä kesän 2015 elämystä en heti keksinyt. Joten laitettakoon sijalle viisi sana muutos. Jokin minussa muuttui Caminon jälkeen. Koin että unelmiin tulee tarttua (ei sitten joskus vaan mahdollisimman pian) ja toteuttaa ne. Ja kun on toteuttanut jonkin unelman (kuten me unelman vapaasta kesästä ja yhteisestä Camino-kävelystä), tietää että muutkin unelmat ovat toteutettavissa. 


Jo unelman toteuttaminen vaatii muutosta ja toteuttamisen jälkeen seuraa lisää muutoksia. Elämä toteutuu muutosten kautta. Muutos on elävyyttä. Muutos on pysyvä olotila. Hyvä niin!