31.1.2020

Vuosirenkaita



pimeässä metsässä tulet minua vastaan
käännyt ympäri ja alamme kävellä
samaan suuntaan
rinnakkain
yhteistä tahtia
niin kuin meidän tulee koska tahdomme
kerrot kuulumiset, minä niitä näitä

pöydällä kaksi korttia
lentää sorsien kanssa
ja mahtavassa vedossa
puhelin painavana toivotuksista
kreikkalaisia leivoksia
belgialaista suklaata
ja tärkeimpänä tämä yhteys

olemassa ilman sanoja
vuosien muovaamaa lustoa
minussa jo tarpeeksi vuosirenkaita
uskaltaakseni tunnustaa
osa minusta on sinussa
osa sinusta on minussa
ja vielä heilun tuulessa



19.1.2020

Uni lapsesta ja pahasta miehestä


Kotimatkalla vaimoni menee menojaan. Minä poikkean parturiin. Se on auki, vaikka on sunnuntai. Eteisessä on paperipusseja, joita asiakkaat voivat ottaa mukaansa. Minä otan. Kotona katson, mitä pussissa on. Sieltä löytyy pieni orpolapsi. Minusta lapsi on kiva, kun se tarrautuu minuun kuin oranginpoikanen eikä meinaa päästää irti. Vaimo ei halua ottaa kontaktia lapseen, kun emme tiedä, voimmeko pitää sen. Vaihdan pienokaiselle vaipat ja laitan sen nukkumaan.

Työviikko on kiireinen. Paha mies on ottanut ystäväni panttivangiksi ja riiputtaa häntä puisessa telineessä kuilun partaalla. Vanki ei pääse pakenemaan ja jos ote pettää, hän putoaa kuiluun. Olen onnistunut hiipimään telineen juurelle. Paha mies kahlailee näkyvillä matalassa vedessä. Jos alan vapauttaa ystävääni, hän huomaa sen heti ja hyökkää kimppuumme.

On vain yksi keino. Kaivan puhallusputken ja myrkkynuolet esiin. Tähtään miestä kasvoihin. Ensimmäiset nuolet viuhahtelevat ohi ja mies alkaa kuikuilla minun suuntaani. Ensimmäinen nuoli osuu. Mies alkaa juosta minua kohti. Toinen nuoli osuu. Mies lähestyy. Useita nuolia iskeytyy hänen naamaansa. Mies on jo niin lähellä, että näen hänen silmänvalkuaisensa. Hänen kasvoistaan törröttää nuolia kuin siilin selästä piikkejä. Nuolet loppuvat. Odotan rauhallisesti kohtaloani ja viimeistä iskua. Sitä ei tule. Paha mies kaatuu veteen eikä enää liikahda.

Perjantaina heittäydyn vapaalle. Heti muistan lapsen. Kaivan sen esiin. Se nukkuu. Vaihdan sille vaipat. Se on kiltti, ei itke yhtään, kietoutuu vain ympärilleni.

Lauantaina ystäväpariskunta tulee kylään. Heti mies ottaa lapsen esiin ja kysyy, miten olemme pärjäilleet vauvan kanssa. Hy-y-vin, vastaan. Ai, sekö onkin Jyrin lapsi. Kehun lasta helppohoitoiseksi. Olen melkein tyytyväinen, kun Jyri vie sen mukanaan. Hieman kaipaan lapsen käpertymistä ympärilleni.




12.1.2020

Nautinto ja ilo



Katselen TV:tä, luen kirjoja, miksi
kaikki on niin mielenkiintoista
voinko vaihtaa ne elämyksiin

Jänis juoksee pihalla, jos
pelkään, en tunne rakkautta
luottamushalipula, juokse jänis

Lähden ulos ilman suuntaa, kohti
tuntematonta, etsin kultaa, löydänkö
sekä nautintoa että iloa

Vastaan tulee kulkijoita, nainen
ei välitä kiinnostavuudesta, hän
kommunikoi eri kielellä, luomus
on kaikella tavalla kaunis