28.6.2012

Olet siellä ja minä olen täällä


(olet siellä ja minä olen täällä)
satelliitti kieppuu, minä matkustan
keskiöön jysähtää paljas olkapääsi
vaaputtaa, äkkiä noussut himo huimaa

en pääse luoksesi tyhjiön kuilun yli
tähtään teleskoopin kynnet sinuun
silmäsi seuraavat ja kätesi heilahtaa
lähetät lämpöä, elävä ihosi hohtaa

täällä on rauha ja hiljaisuus – toki
luinen käsi! hyväile kalloni pintaa!
kosmiset tuulet käyvät ja minä tärisen
rintaani kovettuu valkoinen kääpiö
(miksi olen täällä ja sinä olet siellä)


16.6.2012

Mitä elämäni on?


Herään aamulla juuri ennen herätyskellon soittoa. Pääni käy kuumana. Murehdin työasioita ja tekemättömiä töitä. Minua väsyttää. Oloni on näköalaton ja huolestunut. Elämäni tuntuu ahdistavalta. Ajan työmatkani kuunnellen mieleni mustien murheiden loisketta. Välillä jurputan muiden autojen typerille kuskeille. Töissä tekee mieli käpertyä omaan huoneeseen eivätkä työtkään maita. Päivän mittaan olo helpottuu vähitellen arkiaskareita tehdessä.


Seuraavana aamuna herään rauhallisena. Oloni on hyvä ja toiveikas. Elämäni tuntuu mukavalta. Työmatkalla annan jalankulkijoille tilaa mennä suojatien yli ja ilahdun kiitollisista kädenheilautuksista. Auton radiossa soi reipas poppi. Töissä sujuu: työt maistuvat ja työkavereiden kanssa on kiva touhuta.


Mitä on tapahtunut? Miksi olin eilen kuin maani myynyt ja tänään onnellinen? Tosiasia on se, että ne tekemättömät työt ovat edelleen tekemättä, tosin ne eivät nyt tunnu niin päälle kaatuvilta. En keksi mitään ulkoista asiaa, mikä olisi eilisestä muuttunut niin paljon, että se selittäisi olotilani muutoksen. Olotilan muutoksen syyn on oltava sisäinen. Olenhan nyt sisäisesti rauhallisempi, ehjempi, luottavaisempi,…


Mitä elämäni on? Onko se tekoja, joita suoritan. Onko se sitä, miten elän suhteessa muihin? Se on varmasti sitäkin tai ehkäpä ne ovat vain seurausta elämästäni. Minulle oma elämä on ennen kaikkea sitä, mitä koen ja tunnen ja mitä olen. Jos haluan ”muuttaa” elämääni ”paremmaksi”, minun on ”muutettava” sisäistä maailmaani. Pääasiassa en hae muutosta ulkoisista olosuhteista, sillä niillä on pienempi merkitys. Minun ei kannata ahdistuneena ja huolestuneena alkaa lyhentää to-do-listaani. Kun ensin väännän sisäistä vipuani asennosta ”minun pitää äkkiä tehdä 20 listalla olevaa tekemätöntä työtä” asentoon ”teen ilolla töitä, jotka on minulle suotu” alkaa tulostakin syntyä ja olo on kevyt. Silloin teen parhaani ja laitan energiani tekemiseen enkä huolehtimiseen ja vastustamiseen.


Uskon, että en oikeasti voi muuttaa elämääni. Voin yrittää. Se voi jonkin aikaa jopa toimia. Voin olla jonkin aikaa yrittäjä. Ja kun muistaa, että yrittäjän karkki on burana, tiedän että yrittämisestä maksan laskun. Parempi on antautua. Antautua elämän tahdolle. Viisasta ystävääni Lauria mukaillen: "Elämä antaa sinulle sen, mitä tarvitset ; ei sitä, mitä haluat. Ja tämä on todellista vapautta: en vastustele vaan antaudun elämän tahtoon. Ja elämän tahto on hyvä. Olenhan elämän rakastettu."



14.6.2012

Suolaista ja makeaa





Sinä joka kyselet
mene meren rantaan
ja maista sitä vettä.

Anna aaltojen lyödä
ja levitä laihat kätesi
”Kuka tämän itkenyt?”




meren yllä sataa
kaikille yksinäisille hylkeille

etikkakyynel valuu
naisen vadelmahuulille

3.6.2012

Kuinka vastaan haasteeseen


Sain Katjalta haasteen, kiitos siitä. Näillä sanoilla otan haasteen vastaan:

Lempiväri: Aikoinaan varmaan sininen (taivas, meri, järvet, siniset ajatukset), nykyisin houkuttaa keltainen tai kultainen: väri, joka tuo maailmaan valoa.

Lempieläin: Siili. Lapsena toin sellaisen silloin tällöin sisälle ja seurasin, kuinka se kynnet rapisten ja nenä tuhisten kipitti seinän viertä pitkin. Siilipoikueet ihastuttivat. Silloin niille vielä uskallettiin tarjota maitoa.

Lempijuoma: Raikas purovesi. Lapin vaelluksilla tuli ihastus veteen. Paremman puutteessa join järvi/lampivettä, mikä sai saksalaisen miehen ihmettelemään, voiko lampien vesiä Suomessa todellakin juoda. En taitaisi enää juoda lammesta, purosta kyllä.

Antaa vai saada lahjoja: Ennen saada, jossain vaiheessa kallistui antamisen puolelle, lapsen saamisella oli osuutta kallistumisen voimakkuuteen.

Lempikukka: Parvekkeella valoa tuova samettiruusu ; ikkunalla (mummon) pelakuu ; keväällä ne ensimmäiset: leskenlehti, valko- ja sinivuokko sekä eriväriset krookukset, myös kukkivat puut: kirsikka, tuomi ja omenapuu ; kesällä valkoinen lumme ja voikukka runsaana esiintyessään, myös rypsi/rapsi ; syksyllä kaikki, mitkä vielä jaksavat kukkia ; talvella jääkukat.

Lempikuvio: Valitsisin kolmion, mutta se on liian kulmikas. Joten valitsen maltillisesti ympyrän.

Intohimo: Kovin abstraktista, mutta: sielujen sympatia, kauneus, herkkyys, elämän voima ja yllätyksellisyys, luominen, luonnollisuus…

Lempinumero: Seitsemän. Koulun alaluokan hiihtokilpailussa sain rintaani numeron 7. Koulukaverini katsoi numeroani kateellisena ja sanoi, että epistä kun sain tuollaisen onnennumeron. Jaa-a sanoin. Vai oikein onnennumero. Sijoituin kilpailussa viimeistä edelliseksi. Siitä alkaen 7 on ollut onnennumeroni.

Seitsemän satunnaista faktaa itsestäni:

1. Taistelen kasautuvien lehti- ja kirjapinojen kanssa.2. Aloitan useita juttuja, mutta monet jäävät kesken.
3. Ajatukseni ovat kuvia ja niitä on paljon.
4. Tykkään maata olohuoneen karvalankamatolla enemmän kuin sohvalla
5. Välillä haluan ottaa itsestäni mittaa ja siinä sivussa kestän siitä mahdollisesti seuraavan kärsimyksen.
6. Minulla on taipumus idealisoida maailmaa, nähdä asioiden pyhyys ja satumaisuus, olen siis kaunosielu.
7. Elän asioita voimakkaammin yksin kuin seurassa, enemmän jälkeenpäin kuin tapahtuman hetkellä.

Vähintään kymmenen hyvää mieltä tuovaa asiaa:

1. Perhe ja ystävät.
2. Hiljentyminen ja omissa oloissa oleminen, myös perheenä.
3. Linnut ja niiden ensimmäiset säkeet keväällä.
4. "Keitetäänpä kahvit!”
5. Siivoaminen (sen lopputulos).
6. Lämpö ja valo silloin, kun se ei ole itsestäänselvyys (imeä auringon valoa ja lämpöä maaliskuussa ladon seinustalla, lokakuussa puiston penkillä, joulukuussa etelässä).
7. Ex tempore asiat: ystävä ilmestyy oven taakse, tavataan kaupungilla ja tekemisen suunta muuttuu.
8. Maailman katseleminen riippumattoperspektiivistä.
9. Musiikki, joka liikuttaa.
10. Kun kirjoittaa omasta ilosta käsin.
11. Antaminen, jakaminen.
12. Kun poika kiusoittelee hohottelemalla, esim. näyttämällä videon, jossa haukottelen silmät ummessa ja poika työntää sukkapallon avoimeen suuhuni.
13. Kun vaimo rapsuttaa ja kyhnää likellä tai iholla.
14. Kun olen tässä.

Jatkan haastetta eteenpäin avoimena. Sinä, joka tunnet haasteen omaksesi, ota haaste vastaan ja tee siitä sinun näköisesi