Alkuilta Gotlannin Visbyssä. On käyty
syömässä jotain. Ja yazzya pelattu kahvilan terassilla. Mauro Spositon
spraymaalaustakin on jo ihailtu. Kaupunki on tullut tutuksi jo viime vuoden
fillariretkellä. Mitäs nyt? Mitäs tehtäisiin? Pojat vaikuttavat puutuneilta ja
puhuvat jo leirintäalueelle palaamisesta. Me isät kysymme, että mitä ihmettä me
siellä leirintäalueella koko ilta tehdään. Törötetään teltoissako? Nyt pitäisi
keksiä jotain.
Ja onneksi naapurin mies keksiikin. Meillä
on kaksi kameraa: järkkäri ja pokkari. Hannu ehdottaa, että otetaan
valokuvauskisa: pojat vastaan miehet, aikaa 20 minuuttia, valitaan sinä aikana
otetuista kuvista kolme parasta, tuomaroidaan ja voittaja saa tällä kertaa sekä
kultaa että kunniaa. Ehdotus menee yllättävästi heti läpi ja kisa alkaa.
Annamme pojille järkkärin ja sinnittelemme pokkarilla.
Miehet: Sormikynttilä |
Aluksi ei irtoa kovinkaan hyviä ideoita.
Yritämme illuusiokuvausta, missä toinen meistä on etualalla ja taka-alalla on
esim. kaarimuuri, jota etualan linssiluteen kädet kannattelevat. Nämä kuvat
eivät kuitenkaan onnistu toivotulla tavalla. Yhdessä ikkunassa näen palavan
kynttilän, josta kyhäämme oheisen kuvan. Päätämme, että se on meidän parhaamme.
Pojat tulevat paljon idearikkaampien kuvien kanssa. Heidän ässänsä on hieno vaahteranlehden
heittokuva, jossa aurinko on kauniisti lehden takana. Kisa on 1-0 pojille.
Pojat: Paistaa se aurinko vaahteranlehteenkin |
Helppohan se järkkärillä on kuvata,
yritämme selittää tappiotamme. Seuraa kameroiden vaihto. Valitamme vielä ikämme
tuomaa hitautta ja vaadimme lisää kilpailuaikaa. Saamme 30 minuuttia. Ideoita
ei lisäajasta huolimatta kovin paljoa synny. Aluksi pelleilemme pitkään, kun
vuorotellen vääntäydymme erilaisten patsaiden kanssa tyhmiin asentoihin.
Lopulta kyllästymme siihen touhuun ja tykästymme varjokuvaamiseen. Päätämme
ehdottaa parhaaksemme Aatamin omena varjokuvaa.
Miehet: Aatamin omena |
Pojat tulevat taas paljon meitä
hienompien kuvien kanssa. On kaunis vastavalokuva rannalla kulkevista ihmisistä
ja taas on temppuiltu auringon kanssa ja saatu se nätisti voikukan
hahtuvapallon sisään. Kisa 2-0 pojille.
Pojat:Ihmisiä rannalla |
Pojat: Kultainen hahtuvapallo |
Pojat vielä kehuvat, että se kaikkein
paras kuva jäi ottamatta, kun heillä ei ollut tarpeeksi rohkeutta. Spraymaalari
Mauro Sposito oli kuulemma ollut tauolla ja jättänyt maalausvehkeensä torille.
Pojat meinasivat ottaa kuvan, jossa toinen leikkii kuuluisaa spray-maalaria.
Mekin totesimme, että olisimme saaneet mahtavia patsaskuvia ellei poliisi olisi
tullut sotkemaan suunnitelmiamme.
Alkaa kolmas kuvauserä. Aikaa on nyt 40
minuuttia. Meillä menee tosin puolet ajasta, kun hieromme kuvaa, jossa toinen
meistä on sopivassa kohdassa vastavalossa kauniiden vihreiden lehtien
katveessa. Kuvasta ei kuitenkaan tule toivottua. Onneksi yhytämme yhdessä
pihassa hienon vanhan punaisen auton. Saamme siitä ilta-auringossa upean
pystykuvan, jossa taustalla on loistavan sininen taivas ja siellä taivaalla
sopivasti valkoisia pilviäkin. Olemme varmoja voitostamme. Niin myös käy.
Poikien lataus on kahden voittoisan erän jälkeen lauennut ja he ovat
keskittyneet lähinnä pelleilyyn.
Pojat: Kun ideat ovat vähissä alkaa hauskanpito |
Pojat ihailevat autokuvaamme ja toinen pojista
pyytää näyttämään kuvaa vielä kerran. Jotenkin töpeksin kameran kanssa, painan
väärää nappulaa ja vielä toistamiseen ja HUPS! Olen poistanut voittokuvamme.
No, tässä lohduksi toinen paljon laimeampi kuva.
Miehet: Se laimeampi autokuva |
Ilta sujuu siis valokuvakisan ansiosta mitä
hauskimmin. Saatamme hyvillä mielin palata teltoille. Matka sinne tosin kestää,
koska pysähdymme tuon tuostakin kuvaamaan kauniissa iltavalossa kylpeviä näkymiä.
Visby on hieno paikka!