Aina voit valita kauneuden

 

Hän avaa mutruisen suunsa

”Aina voit valita kauneuden”

tutkin käden uurteisia karttoja

kohta peitto vedetään kasvojen yli

 

Ja järvellä aurinko hehkuu

tähän valoon tarvitaan pilviä

sekä lähestyvän yön varjoa

tämä valo läpäisee katsojan

 

Tiedän, tulee tähtikirkas yö

ja minä vapisen ja minä palelen

kun katson tähtesi ytimeen

suoraan rakkauteni rotkoon

 

Onko minulla voimia valita

rohkeutta valoon ja kauneuteen

Pyydän, tehän olette nähneet kaiken

mutta taivaan tähdet pysyvät mykkinä

 

Pelto ja niitty

kauriin kuollessa kuunsirppiin

minä menen maissipeltoon

 

sinä kuljet niityllä läpi näiden päivien

mekkosi on terälehtien leikkaama

 

tähkät humisevat yön hidasta hymniä

pohjaan asti ja muista katsoa kohti

 

sinun taival on ranskalainen maalaus

vain pääskyt taivaalla luovat varjojaan

 

sitten löytyy sen kauriin pää

katse riippuu vielä kuussa kiinni

sameutunut, kuin oma odotukseni aamusta

sarvista suunta liejuisille jaloilleni

tapahtukoon niin, niin minä luulen

 

ruiskukkia, päivänkelloja, kissankakkaroita

mielesi maalataan rannattomaksi taivaaksi

sydämeesi suljetaan medenimijöiden hyrinä

ja sinusta tulee kevyt hahtuvan kevyt

tapahtuuko niin, niin sinä luulet

 

jossain pelto vaihettuu niityksi

ja päivä rakastelee yön aamuksi

jossain kalpea unikko imee kauriin veren

ja elämä syntyy, parasta aikaa

tapahtukoon niin, niin me toivomme

 

Kaikki on hyvin

Tänäkään aamuna yö ei väisty

ei päästä päivää pihdeistään

hämärä syventää kasvojemme juonteet

turhaan yritän virittää tulta

mieleni polttamasta tuhkasta

Päivät ovat madelleet pitkänä ketjuna

läpi hämähäkin seittimetsien

läpi sairauden odotushuoneiden

läpi työläiden mielenmaisemien

ja kaiken aikaa kevät on saapunut

Kävelyllä sanon sanan, sinä toisen

vastaan tulee ihminen ja räkätti

ojasta irvistää hylätty vanha nalle

neula seivästetty läpi keuhkon

rinnassa lappu Vaitelias veli

Mahlasta, kuusenkerkistä ja silmuista

elämä loihtii poreisen juoman

hyrskähtele, ratkea, hassuttele

auki on ja elämän samppanja virtaa

naurun kuplat poksahtelevat ilmassa

Äkkiä saapunut ilo on ihme

sen langoista neulomme paitulin

sulloudumme samaan suoja-asuun

kuusikossa punarinta alkaa laulaa

kutoo yllemme yön tummaa peittoa

Laulu naulaa meidät tähän hetkeen

kaikki on hyvin, meillä on toisemme

kaikki on hyvin, onhan meillä paituli

eläköön keltainen kevät, peipon laulussa

kauan eläköön kevät, meidän rinnassa

Kävyt

Idea tähän lähti Talking Headsin biisistä "Once in a lifetime" ja elokuvasta "What if", jossa istuttiin talon katolla.

Villasukat hiihtävät parketin pintaa

koko elämäni mahtuu ikkunan eteen

ulkona ripottelee haaleaa tiskivettä

ja minä haluan valua putouksen läpi

Kerran elämässä hypätä kohisevaan koskeen

kylmään veteen, kovien kivien sekaan

kellua taivasta kohti, antaa virran viedä

mutta on vielä aamu ja käteni vapisevat

o

Hieron kuusen neulasia poskiini

ymmärrän sinua juurtunut puu

minäkin olen kasvanut ja juuttunut

muistatko sinä, kun olit käpy

Jälleen huojun oksalla kuin lintu

olen poika kuusessa tupakka suussa

pitelen kiinni pihkaisesta rungosta

ja maassa minua alkaa heikottaa

o

Kuuntelen villin veden jytinää

nyt, nyt on aika riisua villasukat

katson vettä ja jalkojani paleltaa

Jumala auttakoon, jos sittenkin hukun

Kerran elämässä hypätä kohisevaan koskeen

kylmään veteen, kovien kivien sekaan

vihreät kuuset heijastuvat virtaan

ja kaksi käpyä kieppuu kohti putousta

Vuosirenkaita

pimeässä metsässä tulet minua vastaan

käännyt ympäri ja alamme kävellä

samaan suuntaan

rinnakkain

yhteistä tahtia

niin kuin meidän tulee koska tahdomme

kerrot kuulumiset, minä niitä näitä

pöydällä kaksi korttia

lentää sorsien kanssa

ja mahtavassa vedossa

puhelin painavana toivotuksista

kreikkalaisia leivoksia

belgialaista suklaata

ja tärkeimpänä tämä yhteys

olemassa ilman sanoja

vuosien muovaamaa lustoa

minussa jo tarpeeksi vuosirenkaita

uskaltaakseni tunnustaa

osa minusta on sinussa

osa sinusta on minussa

ja vielä heilun tuulessa