Tämän kesän täyttymistä odotellessa
muistelen hetken, mitkä olivat viime kesän TOP5-elämykset. Ja mitä niistä seurasi. Niistä kun ei tullut
aikanaan kirjoitettua tänne mitään. Olimme vaimoni kanssa järjestäneet
itsellemme 3 kuukauden vapaat töistä.
Camino
Ehdoton ykköskokemus viime kesältä oli
viiden viikon kävely vaimoni kanssa rinkat selässä Pohjois-Espanjassa 19.5. –
22.6. Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitillä. Kävelymatkaa kertyi lähes
650 km.
Kävelyretki oli hieman uskalias: emme
juurikaan harjoitelleet etukäteen eikä vaimoni ollut koskaan kantanut rinkkaa
selässään. Mutta pienten alkusäätöjen jälkeen matka alkoi sujua hienosti ja
Caminon henki alkoi tarttua meihin. Kuulimme matkalla hienon viisauden: ”You dont walk the Camino. Camino walks into
you.” Ja tämä viisaus toteutti itsensä: pikku hiljaa, askel askelelta,
Caminon henki tarttui meihin. Toki
”Caminon kävely sinuun” vaatii avoimin silmin kulkemista, vastoinkäymisten
hyväksymistä ja valmiutta yhteistoimintaan muiden kulkijoiden kanssa.
Caminon voi kulkea omassa rauhassaankin,
mutta minulle Caminon ydin on sen sosiaalinen elementti. Caminon kävelijät
muodostavat ikään kuin yhden suuren perheen: kaikilla on sama fyysinen matka,
kaikilla on kävelylle jokin tarkoitus, toisia autetaan, asioita ja tavaroita
jaetaan. Puhalletaan yhteen hiileen. Siitä muodostuu Caminon henki.
|
Corpus Christi -juhlaan liittyvää katujen koristelua ja tämän kadunpätkän koristeluun osalllistuneet. |
Saimme osallistua ruoan laittoon isommalle
ryhmälle, saimme yöpyä kylässä jossa ei ole kauppaa eikä ravintolaa ja kaikki
maksaa sen verran kun haluat maksaa, saimme koristella Corpus Christi juhlaa
varten kylän pääkadun kukilla, saimme viettää yhden matkalaisen syntymäpäiviä
kylän viinikellarissa, kävimme lukuisia henkeviä keskusteluja, saimme uusia
ystäviä ja paljon muuta. En tiedä mitään muuta paikkaa, missä tällainen
yhteishenki muodostuu kuin itsestään toisilleen vieraiden ihmisten kesken. Ja
reitin loistavat järjestelyt ja ystävällinen paikallinen väki tukevat matkan
tekoa.
Caminon henki jäi elämään meissä. Se on vaikuttanut moneen muutokseen. Sinne palataan.
Interrail
Kakkoselämykseksi nostan vaimoni kanssa tehdyn
Interrail-matkan heti Camino-kävelyn perään. Tulimme siis Caminolta kotiin
junailemalla Euroopan halki kaksi viikkoa. Reittimme kulki Portugaliin,
Espanjan halki Ranskaan, Etelä-Ranskasta Sveitsiin ja Itävaltaan ja sieltä
Saksan halki Tanskaan, mistä lensimme kotiin.
Portugalissa kävimme tervehtimässä vanhaa
Camino-kaveriani Fernandoa, jonka tapasin ensimmäisellä Caminollani viisi
vuotta aiemmin. Tämä on yksi Caminon hienous. Saat uusia ystäviä. Ja vaikka
emme Fernandon kanssa olleet yhteyksissä noiden viiden vuoden aikana, hän heti
toivotti meidät tervetulleeksi, kun ilmoitin muuten vaan hänelle, että aiomme
kävellä Caminon.
|
Bernina Express -juna sukeltaa tunneliin matkalla Alppien yli Sveitsistä Italiaan. |
Reittimme muodostui muutaman kiintopisteen
ympärille. Vaimoni halusi ehdottomasti ajaa junalla Alppien yli Sveitsistä
Italian puolelle. Bernina Express –junalla tehty matka olikin unohtumaton
kokemus. Toinen kiintopiste oli Saksan Kassel. Sinne menimme katsomaan pariskuntaa,
jonka kanssa teimme yhdessä matkaa Caminolla muutaman päivän ajan.
Muita mieleenjäävimpiä muistoja junamatkalta
olivat Itävallan kaunis kaupunki Salzburg sekä kuuma ja eloisa Köln, jossa oli
värikästä katseltavaa, kun siellä vietettiin juuri isoa Pride-festivaalia.
Kuumuus jäi myös mieleen. Koko kaksi viikkoa 30-35 asteen helle helli (tai
moukaroi) meitä. Huippuna Kölnin 37 astetta. Kykenimme ulos kaupungille vasta
illan tultua.
Junalla matkustaminen on mukavaa. Junailua voisi jatkaa rajatummassa muodossa, esim. tutustumalla Ranskaan tai Italiaan.
KonMari
Vietettyämme yhteensä seitsemän viikkoa
poissa kotoa tullen toimeen vain niillä tavaroilla, jotka mahtuivat kahteen
rinkkaan, totesimme että ihminen tulee hyvin toimeen vähemmälläkin tavaralla.
Olin keväällä hankkinut KonMari-siivouskirjan ja luettuani sen ryhdyimme heti
vähentämään tavaramääräämme.
Menetelmän mukaisesti kävimme kaikki
tavaramme läpi tavaralaji kerrallaan: vaatteet, kirjat ja lehdet, paperit,
käyttöesineet, sekalaiset tavarat, muistoesineet. Jokaisen (kyllä jokaisen!)
esineen kohdalla tulee tunnustella kahta asiaa: tarvitsenko todella tätä
tavaraa tai tuottaako se minulle iloa. Menetelmän mukaan kaikista muista
tavaroista tulee luopua. Myöskään varastoja (siltä varalta että joskus
tarvitsisin) ei tule pitää. Tällaiset tavarat voi hankkia sitten, kun niitä
alkaa tarvita. Vaimolleni tuskallisin operaatio oli vaatteiden setviminen,
minulle se, kun vähensin kirjojeni määrän puoleen entisestä.
|
Näistä puolet lähtee kiertoon. |
KonMarissa on yhtenä keskeisenä ajatuksena,
että jokaiselle tavaralle tulee olla oma paikkansa ja käytön jälkeen tavara
laitetaan takaisin paikalleen. Näin sinun tarvitsee siivota tavarasi vain
kerran elämässä ja sen jälkeen tavarat pysyvät omilla paikoillaan lopun
elämääsi. Jos vain palautat ne käytön jälkeen takaisin.
Uhrasimme lomastamme pari kolme viikkoa
kaikkien tavaroidemme läpikäymiseen. Mutta se kannatti. Raivauksen jälkeen on
ollut todella vapauttavaa, kun kaapeissa on väljyyttä ja kodissa on vain
tarpeellista tai iloa tuottavia esineitä.
Ylimääräisistä tavaroista eroon
pääseminenkin oli hauska juttu. Jonkin verran heitimme tavaraa roskiin, mutta
kaikki ehjät joko lahjoitimme tai myimme pois. Myimme tavaroita kaksi kertaa
Hietaniemen kirpputorilla. Varsinkin jälkimmäinen näistä oli hauska kokemus.
Opimme Caminolla, että yksi hinnoittelutapa on ”donativo”: maksat sen verran
kun katsot tarpeelliseksi eli ostaja määrittelee hinnan. Kohtasimme anteliaita
ostajia, jotka maksoivat enemmän kuin olisimme kehdanneet pyytää, hamstraajia
jotka rahtasivat kotiin kassikaupalla kirjoja 50 centillä kappaleelta tai
sellaisia jotka eivät pystyneet sanomaan haluamalleen tavaralle mitään hintaa.
Kaikki myymättä jääneet tavarat lahjoitimme Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen
kirpputorille.
KonMari jatkuu vielä. Nyt on siivouksen alla sähköinen esineistö: tiedostot, sähköpostit, digikuvat, dia-kuvien ja VHS-videoiden siirto digitaaliseen muotoon.
Lohja
Oli ihana päättää kolmen kuukauden vapaa
viikkoon suomalaisessa luonnossa. Olimme vuokranneet mökin Lohjansaaresta.
Siellä nautimme luonnon kauneudesta yhdessä rantakäärmeiden, sisiliskojen,
kuikkien ja muiden lintujen kanssa. Suurin ylläri oli rantakäärme, joka oli kerällä kaasugrillin sisällä, kun avasin kannen. Jätimme paistamatta!
Tänäkin kesänä, kuten melkein jokaisena kesänä sitä ennen, olemme vuokranneet mökin kesäisestä luonnosta nauttimiseen.
Muutos
Viidettä kesän 2015 elämystä en heti
keksinyt. Joten laitettakoon sijalle viisi sana muutos. Jokin minussa muuttui
Caminon jälkeen. Koin että unelmiin tulee tarttua (ei sitten joskus vaan
mahdollisimman pian) ja toteuttaa ne. Ja kun on toteuttanut jonkin unelman
(kuten me unelman vapaasta kesästä ja yhteisestä Camino-kävelystä), tietää että
muutkin unelmat ovat toteutettavissa.
Jo unelman toteuttaminen vaatii muutosta
ja toteuttamisen jälkeen seuraa lisää muutoksia. Elämä toteutuu muutosten
kautta. Muutos on elävyyttä. Muutos on pysyvä olotila. Hyvä niin!