Toisinaan herään yöllä ja saan oivalluksia. Vähän aikaa sitten tapahtui taas näin. En oikeastaan saanut oivallusta, koska kaikki asiat olivat minulle jo tuttuja. Kyseessä oli enemmänkin kiteytymä. Kiteytymä oli seuraavanlainen:
1. Unohda itsesi (ego)
2. Ole yhteydessä hyvään (sielu)
3. Palvele muita ilolla
Koska tämä kaikki on minulle selvää, mutta ei välttämättä lukijalle, annan seuraavassa hieman selitystä. Selitykset perustuvat omiin käsityksiini, jotka voivat muuttua, mikäli keksin parempia selityksiä.
Ymmärrän egon monelta osin valheelliseksi ja pelosta elämän uhkia vastaan syntyneeksi ulkosyntyiseksi osaksi minua. Sielun taas ymmärrän rakkaudesta syntyneeksi, todelliseksi ja ”jumalalliseksi” minuudeksi (”Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen”).
Nuo kaikki kolme kiteytymää ovat prosesseja, joita käyn läpi samaan aikaan. En esimerkiksi voi unohtaa itseäni, jos en ensin tunne itseäni. Jo muinaiset kreikkalaiset ohjeistivat: ”Tunne itsesi”. Siksipä ensimmäisen kiteytymän alku on oppia tuntemaan egonsa, sekä hyvässä että pahassa. Kun olen päässyt unohtamisvaiheeseen ja vähennän huomiota egooni, alkavat myös egoni aikansa eläneet rajoitteet poistua ja alan vapautua egoni vankilasta.
Toinen kiteytymä alkaa siitä, että löydän tavan olla yhteydessä sisälläni asuvaan jumalalliseen osaan ja kuunnella sitä. Ensin sielu saattaa kuiskia hiljaa, mutta kun herkistyn sille, niin sielun kutsu voimistuu. Ja kun alan luottaa ja samastua sieluuni, olen löytämässä oman todellisen voimani. Monet asiat, joita ennen pidin mahdottomana, ovat minulle nyt mahdollisia.
Kolmas kiteytymä on minulle ohje toteuttaa sielun kutsua käytännössä, ehkä minulle kaikista haastavin noista kolmesta. Kaikki työ on mielestäni pohjimmiltaan toisten palvelemista tai ainakin olisi hyvä olla. Työ voi olla palkkatyötä, vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystyötä, harrastus tai mitä vaan. Minäkin olen monesti sortunut pelkästään ajatukseen ”Mitä tämä työ antaa minulle?” Se on kolikon toinen puoli, mutta vielä tärkeämpää ovat kysymykset, kuten: ”Mitä voin työlläni antaa muille?”, ”Missä työssä voisin antaa muille eniten sitä, mitä osaan ja haluan antaa?”, ”Mikä tärkeä asia ei tule tehdyksi, jollen minä sitä tee?”.
Nämä kiteytymät ovat tällä hetkellä osa minun totuuttani ja ”elämänkatsomusta”, jonka halusin jakaa. Muilla on omat totuutensa. On aina antoisaa kuunnella muiden sielujen soittoa, lisätä siihen oma sointinsa ja nauttia sielujen sinfoniasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti