Luin taas tauon jälkeen Lauri Siiralan blogia. Tässä kaksi otetta,
olkaa hyvä.
Laurin kirjoitus vuodelta 2000 (http://www.laurisiirala.com/?1;2;1500;1500;813.html)
Sillä te, nainen, totuudessa olette
rakkauteni ruumiillistuma täällä niin rakkaudettoman olemassaolon piirissä.
Olette puhtaimmillanne se viattomuus, joka tuo miehiseen elämääni vilpittömän
nautinnon, ilon ilman mitään syytä. Kun yhdyn syvään paikkaan psyykessänne,
olemme kumpikin yhtä tuon jumalaisen tilan kanssa, josta molemmat olemme kotoisin,
ja jonka koskettaminen meitä kumpaakin niin suuresti ilahduttaa ja
riemastuttaa.
Mitätöimällä naista,
vähättelemällä naisen eli rakkauden merkitystä elämässäni olen tekemässä
itsemurhaa, murhaamassa omaa rakkauttani. Asettamalla jatkuvasti toisia rakkauden
kohteita ensisijaisiksi, naisen rakkauden edelle, kutistan naista ja siten
itseäni. Sillä en voi rakastella kännykkäni kanssa.
Laurin kirjoitus tammikuulta 2012 (http://www.laurisiirala.com/?1;2;1500;1500;815.html)
Helmikuu on ovella ja
lupaus valosta ja kevään tulosta on jo näkyvillä vaikka lämpömittari kertookin
vielä sydän talven tarinaa ja kevään tuloon on vielä tovi. Näinhän muutos
kuitenkin aina tapahtuu; se on jo muutoksena muodossa vielä ilmenevän ytimessä,
odottamassa hetkeä, jolloin muodottoman energia voittaa muodon ja siirtää omat
ominaisuutensa uuteen, vielä näkymättömään mitä sitten kutsumme muodoksi.
Se, mikä on silmin
nähtävissä ja käsin kosketettavissa, on jo vanhaa, mennyttä, joka vielä
sinnittelee omassa muodossaan vaikka toisella ulottuvuudella muutos on jo
tapahtunut. Kaiken meditaatio-, hiljenemis- ja läsnäoloharjoituksen tarkoitus
on irtautua energeettisesti ihmismielen kiintymyksestä jo menneeseen muotoon,
jota jatkuva mentaalinen reflektio eli ajattelu edustaa.
Kiitos Lauri
näistä ja monista muista!
Vau mitä tekstiä! Kiitos jakamisesta.
VastaaPoistaKiitos Laurille!
VastaaPoista