Kun tupa on täynnä. Kun lavalla lahjakkaat muusikot antavat kaikkensa. Kun yleisö villiintyy. Kun matkaa lavalle on vain kymmenen metriä. Kun sadat kohotetut käsivarret taputtavat samaan tahtiin. Kun bändi soi voimalla ja kauniisti. Kun musiikki valuu suoraan taivaasta. Kun valonsäteet muodostavat yllemme monivärisen kudoksen. Kun basso ja rummut yskivät omassa rinnassa. Kun heilun musiikin vietävänä. Ja kun tuhannet muut heiluvat mukana. Kun naiseni heiluu vieressäni. Ja muistan jälleen mihin hänessä ihastuin.
”I have finally seen the light
and I have finally realised
I need to love
I need to love
Come to me, trust in dream
Come on and rescue me”
(Muse: Madness)
(Muse: Madness)
Ja kun puolilta öin tulemme kotiin, tervehtii 15 v poikamme meitä iloisesti sängystään. Makuuhuoneeseemme hän on somistellut meille sijaiset.
Lempifilosofejani molemmat. Yhdessä Puhin kanssa. Pidätkö sinä enemmän pomppimisesta vai tuumailusta? ;)
VastaaPoistaMolempi olisi parempi. Tuumailen liikaa ja pompin liian vähän. Väännetään siis Tikrun suuntaan.
VastaaPoistaItse yritän saada Puhia pomppimaan. ;)
VastaaPoistaKiitos tästä musiikkikokemuksesta! En olisi ensimmäisenä kuuntelemassa tällaistä musiikkia(nuorempana kylläkin!) mutta täytyy sanoa, että tämä kosketti päästä varpaisiin, iho kananlihalla kuuntelin ja olin vaikuttunut! Piano- osuudet upposivat minuun kuin veitsi voihin:) Taas nähtiin miten musiikilla voidaan vaikuttaa ihmisen tunteisiin. Aivan mahtava!!
VastaaPoistaJa voi miten suloinen ele teidän pojalta laittaa pehmolelut sijaisiksi, ihana!
Ole hyvä! Musiikilla on ihmeellinen voima meihin. Ja livenä koettuna vielä voimakkaampi.
Poista