1.1.2015

Eka-ekaa-linturetki



Vuoden ensimmäinen päivä on taas käsillä. Perinteitä noudattaakseni lähden eka-ekaa-linturetkelle. Lintuharrastajien elämä alkaa uudenvuodenpäivänä aina uudelleen. Edessä on taas uusi elämyksellinen ja yllätyksellinen lintuvuosi. Mitä vain voi tulla vastaan. Vaikka olenkin enemmän lintujen katselija ja satunnainen retkeilijä kuin varsinainen orni, niin vuoden alussa on aina tiettyä odotusta ja toiveikkuutta ilmassa. Pidän aluista. Enemmän kuin lopuista. 

Talvi on hyvä aika aloitukselle. Omalla tavallaan talven lintumaailman köyhyys on koukuttavaa. Kun lintuja on vähän, voi iloita ”peruslinnuista” eri tavalla kuin kevään hulinassa: tiaiset hyörivät oksistossa, varpuset ja pikkuvarpuset silputtavat pensasaidassa, viherpeippo on aina äänessä monella tavalla, mustarastas vain on niin hieno hiilenmustassa olemuksessaan ja vielä kun siihen on ympätty kirkkaan keltainen nokka (vanha koiras), niin avot. Talven keskelle jääneen räkättirastaan höyhenpuku tuntuu talvisessa harmaudessa suorastaan räikeältä. Ja jotenkin sen räksätyskin kuulostaa talvella jopa ilahduttavalta. Se on kuin muistutus tulevasta keväästä ja kesästä.


Minun perinteissä eka-ekaa-linturetki tulee tehdä jalkaisin lähimaastoon. Tänään ensimmäisen ilahduksen aiheuttaa pieni kuusitiainen, joka taloyhtiömme korkeimman kuusen latvasta kajauttaa keväisen laulunsa. Kirkon puistossa ihmettelen, kuinka yhdestä keloutuneesta kuusesta on kuorittu kaarnaa mustaksi matoksi hangen pinnalle. Puusta kuuluu koputtelua ja yhytän mustan palokärjen hakkaamassa kuusen oksan kaarnaa. Samasta puusta löytyy tiaisparvi ja puukiipijä, joka vaikuttaa enemmän hiireltä kuin linnulta kiertäessään puunrunkoa ylöspäin. Kuoleva puu tarjoilee vielä viimeisen runsaan aterian.

Kuljen Kannelkyläksi kutsutun alueen läpi etsiäkseni fasaaneja, joita tiedän siellä olevan. En löydä. Sen sijaan läheisen sähkölinjan korkeassa tolpassa istuu fasaaniensyöjä, nuori kanahaukka. Sillä on nyt kissanpäivät, kun yhtään varislintua ei ole härnäämässä. Haukka on hieman räjähtäneen näköinen, joten höyhenpuvun sukiminen on paikallaan. Pitkästä aikaa näen lokkeja, kun kaksi harmaalokkia ”soutaa” määrätietoisesti ylitseni.

Hevostallit on varmin paikka nähdä keltasirkkuja. Vaan ei tänään. Niiden sijaan metsänreunassa liikkuu peippo, mahdollisimman huomaamattomasti. Mietin, onko se ”karannut” metsäruokinnaltamme. Lähestyn ruokintaa. Kaksi närheä lentelee levottomasti kauempana koivun oksistossa. Kiikareilla katsoen huomaan niiden ahdistelevan varpushaukkaa, joka istuu pystyssä ylväästi kuin patsas. Äkkiä samaan koivuun lennähtää toinenkin varpushaukka. Siinä ne istuvat, kaksi haukkaa, sulassa sovussa keskenään parin metrin päässä toisistaan. Vaan eivät sovussa närhien kanssa.


Ruokinnalla on hiljaista haukoista johtuen. No hei, meillä on haukkaruokinta, onhan sekin jotain! Pari tiaista kipaisee silloin tällöin hakemassa siemenen, peippo kävelee hangella, käpytikka ja harakka käyvät syömässä rasvaa ja kolme oravaa lihottaa itseään pakkastenkestäväksi. Tumma mamu-kurre (”maahanmuuttaja”) on parantanut sosiaalista statustaan eikä ole enää vain muiden vaaleampien oravien kurmuutettavana, vaan kurmuttaa itsekin toista vaaleaturkkista. Istuskelen hetken seuraamassa kaikkea tätä, syön evääni ja kaadan siemenkuorman repustani ruokinta-automaattien puolityhjiin kitoihin.


Malmikartanossa ohitseni lentää noin sadan räkätin parvi. Mätäoja on osittain jäässä, osittain sulana. Arentikujan kohdalla sulassa kelluu yksitoista sinisorsaa. Kannelmäen puolella padon sulassa sinisorsia on yhdeksän. Ne sukeltavat pohjasta syötävää. Sen verran on syvää, että nämä puolisukeltajatkin joutuvat sukeltamaan itsensä kokonaan uppeluksiin. Sitten sillalle tulee pullanheittelijä. Idyllinen sopuisa sukeltelu loppuu välittömästi ja alkaa armoton kamppailu roskaruuasta.


Mätäojan varrella ihailen vielä hetken päiväaktiivista kania. Sitten olenkin kotona. Neljä ja puoli tuntia liukastelua Kannelmäen ja Malminkartanon raiteilla. Tuloksena 22 lintulajia.



Talitiainen
Naakka
Varis
Räkättirastas
Kuusitiainen 1
Varpunen
Harakka
Käpytikka 3
Viherpeippo
Palokärki 1
Puukiipijä 1
Sinitiainen
Kesykyyhky
Pikkuvarpunen
Mustarastas
Kanahaukka 1
Punatulkku
Harmaalokki 2
Peippo 2
Närhi 2
Varpushaukka 2
Sinisorsa 20

1 kommentti:

  1. Hieno saalis vuoden ensimmäiselle päivälle. Tuo orava on niin mahdottoman hyvän värinen ja kuvasi sukeltavasta sorsasta todella hieno.

    Hyviä uusia retkipäiviä sinulle =)

    VastaaPoista