Kesäruno 4

Vuoden alussa, loman alussa

syksyn alussa ja joka aamu

minun on herättävä itsessäni

On kaivettava auki saostunut uoma

aina Pangaean lähteille saakka

Täällä puut seisovat tammettuina

ja saniaiset vilkkuvat vihreää välkettä

Täällä syntyy lentoliskon huuto

ja vesi pulppuaa ulos ja yli

Täällä kipinät sytyttävät tuhoisia paloja

ja lämmin pimeys kietoo suureen syleilyyn

Ilman lähdettä vesi ummehtuu itseensä

ilman lähdettä minua ei ole muille

On vain kulmikas kumiseva peltimies
ja suunnaton kaiku haiku kaiku