Maailmassa on ihmisiä noin
kahdeksan miljardia. Luulisi, että juoksutyylejä on yhtä monta. Mutta ei.
Tutkimuksen mukaan juoksutyylejä on vain viisi. En lukenut tutkimusta, mutta
yritän tässä arvuutella, millaisia nuo viisi tyyliä voisivat olla.
Pikajuoksu.
Jotkut ihmiset ovat niin kiireisiä, ettei heillä ole kunnolla aikaa juosta. Joillakin
aikaa on vain kymmenisen sekuntia, minkä aikana he juoksevat kaksi puhelinpylvään
väliä. He ovat kehittäneet etenemistyylin, missä hyödynnetään kyynärpäitä. He
puhuvat nopeasti, lukevat vain otsikot ja katsovat kuvat, syövät pikaruokaa,
pilaavat parketit piikkareillaan, ajavat urheiluautoilla pikateillä, elävät
kuin viimeistä päivää ja kuolevat nuorina.
Pitkänmatkanjuoksu.
Eli kestävyysjuoksu. Tällaiset ihmiset eivät juokse
kiirehtiäkseen. He juoksevat vain silloin, kun heillä on paljon aikaa. Silloin
kun juoksu kestää ja kestää ja kestää. Ja juoksija on niin kestävä, että myös
hän kestää. Heidän tunnuslauseensa on: Anna mun kaikki kestää. Ja jos he
joutuvat luovuttamaan kesken matkan, he sanovat vain: Kiitos, ei kestä.
Hölkkä. Löysät
tyypit eivät pingo, vaan hölköttelevät. He säästävät itseään, kenties pahan
päivän varalle. He eivät anna parastaan ja jotkut saattavat jopa vältellä hikeentymistä.
Heille juokseminen ei ole itse asia, vaan he keskittyvät samalla moneen muuhun
toimeen: katselevat maisemia, ulkoiluttavat koiria, juttelevat hölkkäkaverin
kanssa, tekevät kesämatka- tai elämäntapamuutossuunnitelmia tai jopa nukuttavat
lapsia vaunuja työntäen. He hölkkäävät läpi elämän, joka lipuu ohi kuin maisemat
jalkojen jolkottaessa eteenpäin.
Paljasjalkajuoksu. Tätä
tyyliä harrastavat aboriginaalit, kaupunkien hipsterit tai sitten ne, joilla ei
ole varaa ostaa juoksukenkiä tai jotka kärsivät hiertymistä tai liikavarpaista.
Esim. kahdentoista varpaan sullominen isompaankin kenkään ei ole mikään helppo
tehtävä ja onnistuessaankin kivuliasta. Entisaikana valmistettiin mokkasiineja
nahasta ja kenkiä tuohesta, ettei tarvitse paljain jaloin kulkea. Nykyisin markkinoinnin
mestarit myyvät juoksukenkiä, jotta voisi harrastaa paljasjalkajuoksua.
Yöjuoksu. Juoksu
tapahtuu poikkeukselliseen aikaan. Kun normaali-ihminen alkaa nukkua,
yöjuoksija piristyy ja alkaa kukkuu, varsinkin jos on kännissä kuin käki. Ja
usein yökukkuminen edellyttää piristeitä. Normaalissa juoksemisessa yritetään
lyödä muut laudalta, juosta kovempaa kuin muut tai ainakin itsensä voittaen. Yöjuoksija
juoksee yleensä paikallaan tanssien ja yrittää saada jonkun toisen samalle
laudalle, niin että he yhdessä voisivat yöjuosta ja kesäisin jopa triathlonistien
tapaan harrastaa myös yöuintia. Kolmas yölaji ei kuitenkaan ole pyöräily, vaan hyvin usein tästä alkava pitkäaikainen pörräily.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti