16.8.2014

Puuhastelua

Naakka on tehnyt pesän sukulaismökin savupiippuun. Mahdolliset poikaset ovat jo lähteneet. Kiipeämme katolle ja kurkistamme piippuun. Mitään ei näy, hormit ovat esteettömiä. Taskulampun valossa erottuu jotain syvällä piipussa. Tulee siis ottaa pois liesituuletin ja kaivaa pesä sitä kautta pois. Näin tehdään ja voi armias sitä pölyn määrää mökin keittiössä kun pesä kaivetaan hormista pois.

Ihmettelen suuresti naakkaa. On sillä ollut hirmu työ aina hivuttautua syvälle hormiin pesälle mennessä ja sieltä pois. Eikö olisi helpompiakin pesäpaikkoja?


No tämä täytyy jatkossa estää. Otamme piipusta mitat ja leikkaamme rautaisesta verkosta suikaleet, jotka taivuttelemme mittojen mukaan. Kiipeämme takaisin katolle ja kiinnittelemme verkon rautalangalla paikoilleen. Nyt naakkaseni, sinun on etsittävä jostain uusi vapaa hormi. Saman operaation teemme myös saunan savupiipulle, vaikkei siellä naakan oleskelua ole vielä todettu. Samalla leikkelemme valtavan koivun oksia lyhyemmiksi. Ovat kasvaneet liian lähelle savupiippua.

Oravat ovat repineet ullakon ikkunan peittona olleen verhon rumaksi. Ei muuta kuin ullakolle. Kiipeän tikapuilla ullakon luukulle. Ei meinaa aueta, on jumissa. Haen sorkkaraudan, jolla väännän. Nyt ovi loksahtaa auki. Valtava ampiaispesä rapsahtaa kahteen osaan. Huh, onneksi se on tyhjä! Ryömin ikkunalle. Vanhoja aikakauslehtiä näyttää lojuvan purujen päällä. Riuhtaisen repaleisen verhon paikaltaan. Nyt ikkuna on taas siisti ulospäin.

Olisiko vielä jotain puuhaa, kun vauhtiin päästiin? Ei tällä kertaa. Harmi! No sitten mökkiin telkkaria katsomaan.

Jos joskus hankin mökin, niin siihen on kaksi pääsyytä. Toinen on rauhoittuminen. Kaukana arjesta oleva paikka, jossa voi viettää yksinkertaista elämää ja olla vain. Kaikessa rauhassa. Ja ihailla hetken ja luonnon kauneutta. Ripustaa riippumatto. Toinen syy on puuhastelu. Kuinka terveellistä on puuhastella ja tehdä käsillä muutakin kuin näppäillä näppäimiä. En halua työleiriä, vaan mökin tulisi olla hyväkuntoinen. Puuhastelu olisi sellaista vapaaehtoista touhua, joka olisi hyväkuntoisen mökin ja ulkorakennusten laajentelua ja parantamista. Ja pihan ruopsutusta ja somistelua. Linnunpönttöjen tekoa ja muita puutöitä.



Kun asuu kerrostalossa, niin isoin käsillä tekeminen on naulan lyöminen seinään taulun ripustusta varten. Tämän vastapainona rouhea käsillä tekeminen tekisi todella hyvää. Ja ajattelepa kaikkia niitä huoneita mökissä, aitassa tai muissa ulkorakennuksissa, jotka voit sisustaa kaikilla kivoilla kalusteilla ja kauniilla esineillä. Vaikken erityisesti olekaan sisustusihminen. Mutta jos tilaa olisi, niin tekisin ateljeen, jossa alkaisin huiskia isojen pensseleiden kanssa. Ja varastoisin roisit työt ullakolle. Oravien pesäntekoaineiksi.

2 kommenttia:

  1. Minulle mökkeilyn autuus on juuri se joutilaisuus. Pieni puuhastelu on paikallaan, mutta työleiri ei sitten millään ;-)

    Ilolla osallistuisin tuohon ateljee-taiteiluun, mutta roisit taulut veisin ehdottomasti kylän torille ihmeteltäviksi (olisinkohan kuitenkaan niin rohkea?). Mitenköhän monta mökki-taiteilijaa on piilotellut maalauksiaan ullakolle...

    VastaaPoista
  2. Kyllä se noin on: näytille vaan! Eivätkä ne oravat kuitenkaan ymmärrä taidetta!

    VastaaPoista