Kaarelanjoella - 26.6.2016

Juhannussunnuntai. Tarkoituksena oli lähteä aikaisin liikkeelle ennen kuin helle uuvuttaa. Mutta vielä kuuden aikoihin mussutan eilen poimittua mansikkaa aamupalaksi ja ulos ennätän vasta puoli seiskalta. Lämpötila on kohonnut jo 19 asteeseen.

Linnuista mustarastaat ja peipot ovat eniten äänessä alkumatkasta. Sekaan mahtuu myös punakylkirastaan säkeitä. Taitaa olla toiseen pesueeseen liittyvä laulukausi meneillään. Kesäkuun alussa punakylkiä kuuli paljon harvemmin.

Hus-hus, lähdetkös siitä!

Kierrän Kannelmäen juna-aseman kautta. Katolla törröttävä selkälokki herättää muiden lintujen hyökkäyshalut ja kaksi kalalokkia syöksähtelee monta kertaa sitä kohti yrittäen häätää tummaselkäisen lokin tiehensä. Lokit saavat apuvoimiksi kaksi naakkaa. Selkälokki ei hätkähdä, väistelee vain. Ja jää istumaan.

Peippo laulaa kivellä.

Saavun metsänlaitaan ja hämmästyn lintukuoron runsautta. Olin kuvitellut lintujen jo lähes vaienneen tämän kesän osalta, mutta mitä vielä. Peipot ja mustarastaat lurittavat kuin keväällä. Sitten kuuluu monipuolisempaa laulua. Ensiksi ajattelen viita- tai luhtakerttusta. En ole tosiaankaan mikään ekspertti tunnistamaan kerttuja, varsinkaan näin kuulokojeaikaan. Mietin laulun tempoa: mielestäni ei niin verkkaista kuin viitakerttusella eikä niin kiihkeää kuin luhtakerttusella. Laulukin kuuluu ylempää puusta kuin jos laulaja olisi viita- tai luhtakerttunen. Vähitellen kun kuuntelen lisää ja saan laulupalikat sisälläni kohdilleen alan tunnistaa laulajan. Kovaääninen, taitava matkija, kireitä ”gie-gie”-välispiikkejä. Saan laulajan myös kiikareihini. Kultarinta.

Nuori etana ja vähän vanhempi: omistaa jo oman kodin.

Punakylkirastailla taitaa olla pesä lähettyvillä, kun ne raksuttavat kiivaasti minulle puihin tähyäjälle. Myös punarinta rätisee hädissään. Löydän kirjosieppo- ja talitiaispoikueet. Tikli kajauttaa oman vaatimattoman laulunsa kallion päällä törröttävän kelon oksalta. Kuusitiainen piiskuttaa taukoamatta kuin keväällä konsanaan. Kesään paremmin sopiva lehtokerttu jokeltelee puiden latvustossa. Metsän toisessa päässä laulurastas on puhjennut kertomaan omat tarinansa.

Saavun joelle. 

Kartanohaan lammen lähistöltä löydän sinisorsia, haapanoita, telkkiä, nokikanoja, tukkasotkia ja jopa kaksi tavia. Haapanoilla ja nokikanoilla on pieniä poikasia. 

Haapanapoikue.

Nokikanapoikue.

Viimeisellä rannalla.

Yksittäinen harmaalokki on parkkeerannut lammelle, liekö kärkkymässä vesilintujen poikasia. Pensaskertun laulu tuottaa uneliaan tunnelman lammen päälle.

Juhannus on uponnut lampeen.

Joki virtaa siltaa pitkin.

Rautatiesillan toisella puolella kurkistan sisään joen rannan metsään. Täällä avautuu pimeä ja salaperäinen maailma. Toki lehvästössä on paljon valoa.

Sinitiaisia ja talitiaisia pyrähtelee. Orava kiipeilee puussa. Harakat räksyttävät ja hämärässä hiippailee myös varis. Satakielikin käy varoittelemassa minusta. Näen punarintanuorukaisen sekä pikkuvarpusia. Varpusia viidakon siimeksessä! Sitten kuuluu joelta päin kirkas törähdys. Minulla lyö tyhjää. Ei tule muuta mieleen kuin kurki. Ei täällä voi sellaista olla. Ja ei tuo nyt ihan kurjelta kuulostanut, vaikka olikin sellainen törähdys. Pian kuulen sen uudelleen. Olen ihmeissäni. Kävelen joen yliselle sillalle. Sitten löydän törähtelijän. Liejukana ajaa toista liejukanaa takaa ja kirahtelee kovaäänisesti vedessä räpistellessään.

Mull on levottoman isot jalat.

Ihme ja kumma, noilla harakanvarpailla voi myös uida.

Ei liejua vaan puhdasta kultaa.

Joen yllä lentelee pari haarapääskyä. Pöheikössä laulaa luhtakerttunen. Pikkuvarpuspoikue piilottelee pensaikossa. Nyt alkaa helle paahtaa päälle niin voimalla, että päätän kääntyä kotia kohti.

Siellä se jossain lirisee. Joki.

Havaitut lintulajit: peippo, punakylkirastas, mustarastas, kalalokki, varis, varpunen, pulu, sinitiainen, tervapääsky, naakka, selkälokki, talitiainen, viherpeippo, sepelkyyhky, räkättirastas, kirjosieppo, vihervarpunen, kultarinta, kuusitiainen, käpytikka, tikli, lehtokerttu, punarinta, laulurastas, telkkä, haapana, sinisorsa, naurulokki, harakka, pensaskerttu, tukkasotka, nokikana, tavi, harmaalokki, pikkuvarpunen, satakieli, haarapääsky, liejukana, luhtakerttunen, västäräkki, yhteensä 40 lajia.