Vapaudesta

Pääsky, kesän kummi, lentelee ylläni.

Kysyn taivaanlinnulta vapaudesta.

Helppoa, levitä siipesi ja unohda raskaus!

Entä pesiminen ja ruokkimiset?

Mutta lintu häviää pilvien väliin.

Kysyn asiaa hymyilevältä mieheltä.

Tässä, hän kaivaa pullon povestaan.

Joogi roikkuu räystäältä ylösalaisin

sanoo pää punaisena: luovu kärsimyksestä!

Guru nostaa sormeaan: irtaudu mielestä!

Ja me olemme vapautuneet ajasta ja paikasta

sukeltaneet maagisen ruudun vangeiksi.

Jos pyrin täydelliseen vapauteen

enkö silloin ole vapauteni vanki?

Jos haluan olla täysin sitoutumaton

enkö sitoudu sitoutumattomuuteen?

Tulen tumman lammen rannalle.

Vesi voi olla vettä, höyryä ja jäätä

vapaus olomuodosta, ikuinen kiertokulku.

Vaihtaisinko vapauteni elämän tahtoon?

Olisin kuin vesi, ruokkisin elämää.

Pääskynen rupattelee yksikseen langalla.

Seisahdun sen alle. Kuuntelen.

Elän. Nautin. Nyt olen vapaa.

Elän. Nautin. Nyt olen vapaa.

Elän. Nautin. Nyt. Nyt. Nyt.

Tuossa makea paarma. Naps. Nam.