Ja meressä kivi tuntee veden kosteuden ja kokee aaltojen keinunnan. Se maistaa meren suolaisuuden. Kivi alkaa elää. Ja alkaa synnyttää uutta elämää.
Ja vanha puu rannalla katsoi tätä kaikkea. Se iloitsi linnuista, jotka lensivät sen oksille laulamaan.
Ja aina aamulla rastas lauloi. Aamurastaan laulu on merkki toivosta. Ja elämä tarvitsee toivoa enemmän kuin mitään muuta.
Tarvitaan myös kallioon juurtuvaa vahvuutta. Ja taivaan sinistä keveyttä, vapautta. Molemmat ovat merkkejä luottamuksesta.
Kannustavia sanoja elämään ja tähänkin hetkeen, kiitos Ari!
VastaaPoistaKiitos, kuvastimen nainen!
VastaaPoista